Lapset 2008

Page history last edited by Kati Ranta 14 years, 11 months ago

LAPSET JA TIETOYHTEISKUNTA 2008

Sara Sintonen: mihin menet koulu?

Sara Sintonen kävi omaa aihettaan läpi opettajankoulutuksen kautta.

George lucasin siivittämänä käytiin läpi nykyistä koulujärjestelmää ja pohdittiin millaista opetuksen pitäisi olla. Tässä yhteydessä Sara Sintonen puhui myös hieman George Lucas Educational Foundation:sta. http://www.edutopia.org/

Kritiikkiä koulusta ja opettajankoulutuksesta

Kouluviihtyvyydellä ei voi juuri kehuskella, koulut koetaan erillisiksi saarekkeiksi, jotka ovat erillisiä omasta ympäristöstään - eikä niissä riittävissä määrin käytetä välineitä tai asiantuntijoita koulun ulkopuolelta. - Miksei koulussa voisi olla intohimoisia asiantuntijoita? Koulut ovat superperinteisiä, eivätkä ne vastaa tosielämän tarpeisiin.

Opettajankoulutus laahaa ajastaan jäljessä, kuinka moni vastavalmistunut opettaja kokee saaneensa eväät tulevaisuuden koulua varten? Mietitään vaikka tvt-taitoja tai erilaisia opetusmenetelmien hallintaa.( Pystytkö opettamaan Ressussa viikonverran 3-luokkalaisia? )Entäpä sitten työssä olevat opettajat ja heidän täydennyskoulutuksensa - vastaako koulutus tämän hetken tarpeita?

Mediakasvatus:

Edelleen mietitään miksi lapsen moniaistillista oppimista ei käytetä koulussa hyödyksi.
Meillä - toisin kuin muualla mediakasvatuksen opseissa ei esiinny ilmiötä - design.

Lasten ohjelmointikieli, johon kannattaa tutustua jos on aikaa. Opettaa lapsille loogista ajattelua! Scratch

Torstain työpaja 2 Koulut

2. KOHTAAVATKO SUKUPOLVET KOULUN MEDIAKASVATUKSESSA?

Puheenjohtajana Jukka Haveri - Työpajan kysymyksiä

Pitäisi keskittyä kestävään osaamiseen muuttuvan osaamisen sijasta.

Niko Lewman: Vapaan lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen opetuksessa luokanopettaja, Ressun peruskoulu

Pedagoginen_opas

Luokanopettaja, joka innostui vapaista ja avoimenlähdekoodin ohjelmista.

Vapaa ohjelma ei tarkoita välttämättä ilmaista käyttöä, ainakin tuki maksaa ja siitä kannattaa maksaa.

Siirtyivät vapaan lähdekoodin ohjelmistoihin osaltaan eettisistä syistä. Kun koulussa käytetään jotain tiettyä ohjelmaa, ohjelman pitäisi olla käytettävissä myös kotona. Jos käytetään kalliita ohjelmia (joihin kotona ei ole varaa/ halua hankkia)koulu päätyy ohjaamaan perheitä = lapsia laittomien ohjelmien käyttöön. Kun puhutaan ilmaisesta opetuksesta - ohjelmienkin pitäisi olla ilmaisia. (oppimateriaalit)

Linux luokassa:

Lapsille helppoa, aikuisille asenne- ja käyttökoulutusta
Tyhmät päätelaitteet, yksi keskuskone - hyvää, että noin 11 vuotta vanhat koneet hyvässä hyötykäytössä!!!
Työpöytäympäristöt henkilökohtaisesti muokattavia.
Henkilökuntakoulutuksia useampia vuosittain, mutta myös vanhemmille järjestetään 2-3 kertaa vuodessa asennusiltoja.
Käytössä sisäinen wiki, järjestelmä ei ole yhden henkilön varassa.

Ohjelmia mitä käytössä alkuopetuksessa:

Ktouch (salainen aapinen - aakkoset, kirjoittaminen) ei pc, mac

Tux paint hyvä ohjelma tutkivaan oppimiseen, mindmappeihin. Löytyy pc,mac,linux

Gcompris, erityisopetukseen, lukemaan opettaminen löytyy linux ja pc-versiot

Mitä Niko Lewmanin puheesta tarttui muuta:

Ressussa luokilla 1-4 ei ole pulpetteja. 4-hengen koulutuksia todella paljon - luokkakoot varmaan ihan normaaleja. Eivät halua Ressuun vastavalmistuneita opettajia, koska näillä niin vanhakantaiset ajatukset ja toimintatavat!!!

Jukka Haverin koonta Niko Lewmanin esityksestä

Maarit Jaakkola: Mediakasvatus - julkisuuskasvatusta

viestinnän opettaja, Tampereen yhteiskoulun lukio

Mediaskooppi

Verkko-opettajan nettiopas

Mediavälitteiset nuorisokulttuurit

Miten koulu kohtaa julkisuuden?

Opetus joutuu julkisuuden kohteeksi

Opetus pyrkii julkisuuden kohteeksi

Opetus luo oman julkisuutensa

= ammatillisena toimijana opettaja muuttuu julkisemmaksi.

Oppilaat ovat yhä useammin julkisuudessa

Julkisuuden ja yksityisyyden raja häilyvämpi

Verkko tulee - mikä muutuu?

Suhde opiskelijoihin -tiedollisen auktoriteettiaseman hylkäys

Suhde tietoon - tiedon suhteellistaminen

Suhde aikaan - ajankäytön suunnittelu

Suhde kolleegoihin - avoin yhteistyökulttuuri

Yhteistyö!

Digitaalinen oppimateriaali:

Keskitytäänkö kokonaisuuksiin vai palasiin?

Käytetäänkö omaa vai muiden aineistoa ( miten jaamme tietoa)

Jaammeko faktatietoa vai näkemyksellisyyttä?

Vakavaa asiaa vai viihdettä (viihde ei välttämättä ole huono tapa opettaa...)

Onko digitaalinen materiaali uhka vai mahdollisuus?

Kuka valvoo?
Manipulointi ja väärinkäytöt
Mielekäs opiskelu
Perusteeton kritiikki ~kontrolli. Palaute lisääntyy.
Elävän tiedon hyödyntäminen - mistä löytyy kuollutta tietoa :-)
Verkostoituminen

Seuraavaksi esitelty kysely/tutkimus oli esityksen paras anti. Oli kyselty sekä nuorilta että opettajilta suhdetta erilaisiin asioihin. Jo tämä vastakkainasettelu pitäsi saada jokaisen nuoria opettavan opettajan päässä harmaat aivosolut liikkeelle.

Taulukko kertoo hyvin, miksi opetuksen pitäsi olla kaksisuuntaista - minun mielestäni.

NUORET	OPETTAJAT
Virtuaalinen on todellisuutta	Virtuaalinen on eskapismia, erillistä
Verkostoituminen ei kysy syytä	Yhteyden ottoon on oltava syy!
Julkisuus in, yksityisyys out (päiväkirjat julkisia)	Kritiikiltä suojautuminen
Omaa tekemistä jaetaan	Mietitään tekijänoikeuksia, ei jaeta mielellään edes vertaisverkkoon. Miksi toisen pitäisi saada hyöty minun tekemisistäni?
Tehdään yhdessä	Teen yksin

Jukka Haverin koonta Maarit Jaakkolan esityksestä

Pasi Mattila ja Jukka Miettunen:Tulevaisuuden koulu - 2000 -luvun oppimisen haasteet

Oulun kaupunki

Kuuntele ja katsele:

Suomi express kelaa kohtaan 9.20

Julkaistu Areenassa: 20.02.2008 klo 19:20

Poistuu Areenasta: 21.03.2008 klo 19:20

Oulussa on ollut vuosien varrella paljon koulutukseenkin liittyviä hankkeita. Oulussakin on konkreettisesti havaittu, että toimintakulttuurien muuttaminen saattaa olla hidasta.

Tulevaisuudenkoulu

Ritaharjun asuntoaluetta vasta suunnitellaan ja mahdollisuus vaikuttaa koulun tila- ym. ratkaisuihin helppoa. Koulusta tehdään kylänkeskus. Koulurakennukseen suunniteltu myös päiväkoti ja kirjasto, mahdollisesti myös näyttely ym. tiloja.

Lähtökohtana lapsi ja tulevaisuuden haasteet.

Opettajuus ja rekrytointi: raju muutos(vrt. Ressua), veikkaavat että oikeanlaisen opetushenkilökunnan etsiminen vaikeaa., yhteistoiminnallisuus

Johtajuus: ei enää yliolan tapahtuvaa joo-joo johtamista- painotus strategiseen johtamiseen.

Tukipalvelut:tarvitaan sekä teknisestä että pedagigista tukea

Täydennyskoulutus - oppimiskeskus

Teknologiset ratkaisut: verkot, oppimisalustat, opetusteknologia

3 V. smart school- hanke

10 koulua mukana, jokaisessa kokeillaan hieman eri asioita.

Mikä tässä esityksessä kiehtoi:

Luokkien ja opetustilanteiden muuntautumiskysyisyys nopeasti lasten tarpeita vastaaviksi. Teknologia ym. asiat tukevat opetusta, eivät siirry keskiöön.

Mietitään myös lasten viihtyvyyttä - kuka aikuinen suostuisi istumaan pulpetissa samalla tavoin kuin nykyajan lapset?

Yhteinen henki - Monet tahot kehittämistyössä mukana. (mitä se sitten käytännössä oikeasti on - en tiedä)

Tutustu myös: J.V. Snellman-peli

Jukka Haverin koonta Mattilan ja Miettusen esityksestä

Perjantai 15.2.

Yksityistä vai julkista, harmitonta pilailua vai kunnian loukkaamista?

Markku Poutala

OAJ, johtava lakimies

Toisen seminaaripäivän aluksi saimme tietopaketin lakiasiaa.

Yleistä:

Opetus on ja on aina ollut julkista, opetuksen seuraamista voidaan rajoittaa vain perustelluista syistä. Vanhemmat saavat halutessaan tulla seuraamaan millaista opetusta heidän lapsilleen annetaan.

Faktaa vai fiktiota:

Lapsia ja heidän vanhempiaan eivät sido salassapito- tai tiedonantovelvollisuus eikä perheitä voi pakottaa tekemään yhteistyötä päiväkotien/koulujen kanssa.

Opettajilla ja heidän opetuksestaan nauttivilla lapsilla ja heidän vanhemillaan on eri säännöt miten ja millä tavoin tietoja voi levittää. Päiväkodin/koulun tapahtumat, kuulopuheet tai puhtaat "pahansuovat" huhut leviävät äkkiä julkisuuteen lasten ja heidän vanhempiensa kautta - jos näin joku haluaa.

Päiväkoti tai koulu ei voi vastata samalla mitalla salassapitovelvollisuuden takia. Nykytrendinä nähdään se, että vanhemmat kuvittelevat saavansa asiansa nopeasti hoidettua kun otetaan yhteyttä lehtiin tai uhataan sillä. Negatiivista julkisuutta käytetään uhkailukeinoja.

Konfliktitilanteessa opettajan kannattaa luottaa omaan tietoonsa ja on tärkeä tiedostaa omat oikeudet. Ideaalitilanteessa opettajalla olisi koko työyhteisöntuki takanaan. Jos vanhempien aiheetonkin kritiikki kohdistuu viranhoitoon, rikosta ei ole tapahtunut. Vaikeudeksi saattaa muodostua rajanveto siitä, mikä koetaan henkilökohtaisuudeksi mikä viranhoitoon kohdistuvaksi kritiikiksi.

Laiton uhkaus on rikos. Jos uhatulla on perusteltu syy pelätä, on kyseessä rikos.

Poutala esitteli laajasti Youtube-tapausta, jossa opettaja nosti syytteen, kun oppilas latasi Youtube-palveluun videon opettajan lauluesityksestä ja viittasi mielisairauteen jne. Yhteenvetona tapauksesta voisi sanoa että, lapsille voisi yrittää opettaa eroa vallattoman käytöksen/ hyvän huumorin sekä laittomuuden eroja. Digitaalisissa viestimissä kun "huumori" leviää nopeasti ja on todellakin julkista. Tekijät on myös yleensä helppo löytää ja todistusaineisto tallentaa.

Lapselle saattaa harmittomasta pilasta olla vakavat seuraukset:

Sosiaalinen ympäristö muuttuu.
Työn saaminen vaikeutuu.
Kasautuvat vahhingonkorvaukset ja niiden korot. Vahingonkorvausvastuulla ei ole alaikärajaa!
Luotettavuus talousasioissa saattaa vaarantua.

Oph:n ja Tietosuojavaltuutetun toimiston opas opettajille,

Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. (2004)

Itsetunto ja identiteetti mediakulttuurin keskellä

Psykologi Tarja Salokoski, kts. liitetiedosto sivun alareunasta

Vanhemmat rakentavat mainosten kautta käsitystä mikä on lapselle hyvä. Tämä siirtyy lasten arvostuksiin eli lapsetkin rakentavat arvokuvia itsestään että toisista.

Edelleen valtavirran elokuvissa stereotypioita esim. etniset ryhmät, uskonnot, musiikkimakujen mukaan. Lapsi käyttää kaikkia saamiaan kuvia muokatessaan omaa identiteettiään. Tällöin olisi hyvä näyttää myös valtavirrasta poikkeavia elokuvia ja kuvia/musiikkia, jolloin stereotypiat haurastuisivat edes hieman. Tätä voi testata omassa lapsiryhmässä kyselemällä erilaisista ihmiskuvista vaikkapa luonteenpiirteitä, ammatteja jne.

Median pyörteeseen lapsi voi myös kadottaa itsensä. Riskinä minäkuvan, identiteetin ja itsetunnon ongelmat. (sopimattomat roolit, korvaavat ihmissuhteet medianvälityksellä, Idols- nuorten minäkäsitys epärealistinen)

Lapset ja nuoret brändäävät itseään - täytyy myös näkyä muille.

Sosiaalisen median välineillä nuori voi saada tukea vanhemmista irtautumiseen.

Media muokkaa rooleja

minä oppijana, media on keskeinen osa lasten oppimisympäristöä
minä opettajana, opettajan identiteettiä media muokkaa, kun on hallittava erilaisia välineitä
- opettaminen ei tapahdu luokan edestä, vaan on enemmän ohjaavaa
- miten pitää opettamisen langat käsissä, miten opettaa mediakriittisyyttä
minä kasvattajana, vanhempien hyvä tiedostaa nuoren nettikaverit ja niiden merkitys, kysyä mitä nettikaverille kuuluu.

Kansallisen tietoturvapäivän info

Anne Lauttamus-Kauppila

Viestintävirasto, viestintäjohtaja

pari keskeistä linkkiä:

www.tietoturvaopas.fi

www.tietoturvakoulu.fi

Kummipankkipalvelun kautta koulut voivat tilata tietoturvakummeja.